Etusivu

AJANKOHTAISTA SYKSYLLÄ 2019:

Kolkka ehdolla Runeberg-palkinnon saajaksi nk. pitkällä listalla. Raati valitsi 242 teoksen joukosta 18 ehdokasta. 

13.12.2019 N/V-klubi Korjaamolla. Kolkka-MIR-keskustelu. Antti Salminen ja Maria Matinmikko keskustelevat Vesa Rantaman johdolla.

21.11. Vakiopaine, Jyväskylä. Keskustelu Taneli Viljasen kanssa genrejen sekoittumisesta feministisessä kirjallisuudessa Riikka Ala-Hakulan haastattelemana.

20.11.2019 Särinä-klubi, Tampere, Telakka. 

24.10.2019 Helsingin kirjamessut. Virtuaalitiloissa – fiktion ja todellisuuden rajapintoja. Keskustelu Arsi Aleniuksken ja Pontus Purokurun kanssa.

5.10.2019 Turun Kirjamessut. ”Huone avaruudessa” -keskustelu Sirkka Turkan tuotannosta. Keskustelijoina Jyrki Kiiskinen, Sirpa Kähkönen ja Maria Matinmikko. + Bar Ö, runoklubi klo 19-22. 

24.8.2019 Runokuu. Poetry Mixtape -päätapahtuma. Lieven Ameel ja Maria Matinmikko käänsivät valikoiman Anneke Brassingan runoja. Tapahtumassa Brassinga lukee runot ja Matinmikko niiden suomennokset.

19.8.2019 Runokuu. Lyric Thinking: Architecture, Cities, Language. Keskustelu Renee Gladmanin ja Taneli Viljasen kanssa, Mikael Brygger johdattaa keskusteluun.

Haastattelu Voima-lehdessä 8/2019 lokakuu. Kirjoittaja: Mika Pekkola. Kuvat: Hanna Linnove.

”Kieli yhteiskunnalliselle unelmoinnille”

 

MARIA MATINMIKON NELJÄS TEOS, KOLKKA, ON JULKAISTU!

KOLKKA (Siltala) on fantasmaattinen, filosofinen ja feministinen teos, joka yhdistää poeettisen ja poliittisen. Se on matkakertomus, ajankuvaa, seremonia ja valkoista itsekritiikkiä. Kolkka ravistelee romaanin muotoa ja käyttää omaa kieltään. Teoksen alussa saavutaan maahan jota ei ole. Tämä maa, Nepnepiiri-nep, Misty Cissy, reportteri, minä ja Vuoristo-Metodi-saaret kysyvät, miten hahmottaa maastoa dystopian ja utopian tuolla puolen; mihin identiteetti osoittaa; miten purkaa kertomalla. Teos kiertyy vallan, ihanteiden, kielen, itseyden ja tasa-arvon aiheiden äärelle. ”Nuole tyynykarkkia kitalaen hevonen.” Aivan kaikki on sekoitettu sinua varten.
Teoksen graafinen suunnittelu ja taitto: Kaarina Tammisto.

 

LYHYESTI JA HIRVEÄN VIRALLISESTI

Maria Matinmikko (s. 1983 Oulu) on Helsingissä asuva runoilija ja prosaisti. Hänen esikoisteoksensa VALKOINEN julkaistiin maaliskuussa 2012 (ntamo). Kolmiosaisen kokonaisuuden toinen osa MUSTA ilmestyi marraskuussa 2013 (Mahdollisen Kirjallisuuden Seura). Kolmas osa VÄRIT julkaistiin helmikuussa 2017 (Siltala).

Hän on voittanut Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon, Yleisradion Tanssiva karhu -runouspalkinnon, runoyhdistys Nihil Interitin jakaman palkinnon ja suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampo valitsi teoksen Värit vuoden 2017 kirjaksi.

Maria Matinmikko on yksi Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran julkaiseman Ihmiskokeita -kollektiiviromaanin (2016) neljästätoista kirjoittajasta. Ohjelmoidun, menetelmällisen, yhä täydentyvän digitaalisen proosateoksen Lähes tunnistamaton mahdollisuus menettää (2018) hän on kirjoittanut Markku Eskelisen kanssa. Teos on luettavissa osoitteessa http://nokturno.fi/poem/lahes-tunnistamaton-mahdollisuus-menettaa

Maria Matinmikko on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan estetiikka. Kirjoittamista hän on opiskellut Oriveden Opistossa vuoden kestävässä sanataiteen ohjelmassa, Kallion ilmaisutaidon lukiossa kirjallisen ilmaisun laajassa oppiaineessa ja Oulu-opistossa. Hän harrastaa valokuvausta ja butotanssia. Hän on työskennellyt museossa, taidegalleriassa, saattohoitolassa, postissa, henkilökohtaisena avustajana, kirjakaupassa ja kehitysvammaisten hoitolaitoksessa.

Matinmikko on Nuoren Voiman Liiton hallituksen varapuheenjohtaja ja kuuluu Suomen Kirjailijaliittoon, Mahdollisen Kirjallisuuden Seuraan, ntamon asiantuntijaraatiin, TanssiAreenan hallitukseen ja oli Eeva-Liisa Manner -seuran hallituksen jäsen (2013-2018).

 

POIMINTOJA

Runo Teema-lehdessä 3/2019 (Fetissi), jota julkaisee Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Katharsis ry.

 

Kritiikki kirjallisuuslehti Lumoojassa 1-2/2019. Kirjoittaja: Riikka Kujanen.

 

Kritiikki Käkriäisessä 2/2019, jota julkaisee Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden opiskelijoiden ainejärjestö Putkinotko. Kirjoittaja: Lydia Lehtola.

”Toisinkuvittelun tiheä puutarha”

 

Essee runouslehti Tuli & Savussa, nro. 90, lokakuu 2017. Kirjoittaja: Paavo Manninen.

 

Haastattelu kirjallisuuslehti Parnassossa 2/2017. Kirjoittaja: Virpi Alanen. Kuva: Mira Kakko.