Teokset

KOLKKA (Kustannusosakeyhtiö Siltala, helmikuu 2019)

Kolkka on fantasmaattinen, filosofinen ja feministinen runoromaani, joka yhdistää poeettisen ja poliittisen. Se on matkakertomus, ajankuvaa, seremonia ja valkoista itsekritiikkiä. Kolkka ravistelee romaanin muotoa ja käyttää omaa kieltään. Teoksen alussa saavutaan maahan jota ei ole. Tämä maa, Nepnepiiri-nep, Misty Cissy, reportteri, minä ja Vuoristo-Metodi-saaret kysyvät, miten hahmottaa maastoa dystopian ja utopian tuolla puolen; mihin identiteetti osoittaa; miten purkaa kertomalla. Teos kiertyy vallan, ihanteiden, kielen, itseyden ja tasa-arvon aiheiden äärelle.

*

VÄRIT (Kustannusosakeyhtiö Siltala, helmikuu 2017)

Värit on kaleidoskooppimainen teos, jossa kirjoitukset asettuvat sirpaleiksi, maisemiksi, tiloiksi ja tilanteiksi. Se pysähtyy ihmetyksen, outouden, kauneuden, kuolemattomien kysymysten ja ruumiillisuuden äärelle. Teos työstää ajattelun ja kokemuksen rajoja; usein aikaan ja paikkaan limittyviä oikean, väärän, puhtaan ja likaisen aiheita. Matinmikon teoksissa kieli itsessään on päämäärä, kysymys, väline ja joskus aihe. Ruumiilla on historia ja nykyhetki, se on aina jossain kulttuuris-poliittis-taloudellisessa ympäristössä. Värit on välitilaa, nyrjähdystä, sekoittumista, anomaliaa; kategorioita koettelevaa queer-kirjoitusta.

”NYT ilmestynyt Värit on kolmi­osaisen runo- ja proosamuotoa yhdistävän sarjan viimeinen, mutta ilmeisen itsenäinen teos. Matinmikko on kutsunut asetelmaksi Valkoisen (2012), Mustan (2013) ja Värien keskinäistä suhdetta. Asetelma on hyvä sana kuvaamaan laajemminkin tekotapaa, jossa merkitykset syntyvät suhteista ja rinnastuksista. (–) Ruumis, seksuaalisuus, sukupuolen leveät marginaalit ja aisteista etenkin katse muotoilevat uuden teoksen kysymyksiä, kulmillaan töniviä asioita jotka eivät tahdo sanallistua. Matinmikko liikkuu nyt erittäin taitavasti lyhyestä, vain virkkeen mittaisesta tekstistä sivujen proosaan. Ihmisaistien heilahtava liike nousee näkyviin jo parissa, vahvasti merkityksiä puskevassa lauseessa: ’Huulten pinta rapsahtaa haavoille, kielojen ja narsissien hehku korostuu pimeää vasten.’ Puhun teksteistä, vaikka edellistäkin lainausta saattaisi kutsua aforismiksi. Matinmikko kirjoittaa kuitenkin tietoisesti perinteisten lajien väleissä, kyseenalaistaa säkeen ja lauseen, pitkän ja lyhyen muodon suhdetta, joten tekee mieli vältellä karsinoita.” – Mervi Kantokorpi, Helsingin Sanomat

varit_simulaatio

*

MUSTA (Mahdollisen Kirjallisuuden Seura, marraskuu 2013)

”Matinmikko käsittelee suuria teemoja lukijoitaan kunnioittaen. Hän ei selitä tyhjiin, vaan jättää avoimeksi. Musta saa kysymään ihmisyyteen ja elämään olennaisesti kuuluvia, synkkiäkin asioita. Se tapahtuu vaivihkaa. (–) Teoksesta ajoittain huokuva kauhu ja pimeys tekevät syvän vaikutuksen. Runous ja elämä tapahtuvat. Musta saa kysymään, tarjoamatta ilmeisiä vastauksia. Voiko sanataiteelta enempää vaatia.” Turun Sanomat

”Myös sisällöllisesti – ja tämähän se kai on yhä se tärkein taso – Musta on poikkeuksellinen tapaus. Omaan lukuhistoriaani ei ole tallentunut, etenkään kotimaisen kaunokirjallisuuden puitteissa, yhtä voimakasta ruumiillisuuden manifestia, kuin mitä Matinmikon teos edustaa.” Parnasso

Tilaa Musta:

Lähetä sähköpostia osoitteeseen mks.tilaukset@gmail.com: kerro nimesi, osoitteesi ja se, minkä kirjan haluat. Saat vastausviestinä tilinumeron, jolle kirjan voi maksaa, sekä hinnan postikuluineen. Kun rahat näkyvät tilillä, kirja lähtee postiin. Kirjan hinta on 15€+postikulut.

http://mahdollisenkirjallisuudenseura.tumblr.com/

*

VALKOINEN (ntamo, huhtikuu 2012)

”Raati on päättänyt myöntää 19. Tanssiva Karhu -palkinnon Maria Matinmikon runoteokselle Valkoinen. Palkinto annetaan ensimmäistä kertaa esikoiskirjalle. Valkoinen on hienovireisesti suggestiivinen sarja peräkkäisiä, päällekkäisiä, toisensa läpäiseviä tiloja. Sen kauneus on sekä konkreettisuutta ja analyyttisyyttä että pyrkimystä kielelliseen vaistoelämään, jossa lauseet liikehtivät vapaina mutta vailla tympeää mielivaltaisuutta.
Valkoisen tekstifragmenttien unenomainen logiikka on tuttua mutta ikään kuin unohtunutta yhteiskieltä; lukija seuraa näkyjä, jotka herättävät henkiin syvempiä impulsseja ja kerrostumia. Valkoisuus ja sen assosiaatiot toimivat teoksen nimeä myöten johtomotiivityyppisenä elementtinä. Tekstin asemointistrategia kirjan sivuilla sekä teoksen puhujien ja puhetilanteiden herkeämätön läsnäolo muodostavat yhdessä johtomotiivielementin kanssa jännittävän, laajan pinnan, kuin kollektiivisen kokemusvaraston. Matinmikon esikoisteos pyrkii kirkkauteen ja notkeuteen hyvin kunnianhimoisesti ja tässä tavoitteessa editointityö olisi suureksi tueksi nuorelle kirjailijalle.
Valkoinen on taideteos. Se ei turvaudu perinteisiin odotuksiin vastaamiseen eikä muuhun viihdyttämiseen. Päinvastoin se nostaa esiin tärkeitä kokemuksia: mitä tämä on, mitä nyt tapahtuu. Hyvin harva kirja saa lukijan kysymään ja ihmettelemään. Maria Matinmikon ehdotus runoteokseksi ilmentää syvää luottamusta sekä lukijaan että mielikuvitukseen. Juuri tämä luottamus saa Valkoisen säkenöimään.” Tanssiva karhu -palkinnon perustelut http://yle.fi/yleisradio/ajankohtaista/ylen-tanssiva-karhu-maria-matinmikolle-ja-kaantajakarhu-jukka-malliselle

Tilaa Valkoinen:

http://www.ntamo.net/product/531/maria-matinmikko-valkoinen

valkoinen_etukansi

*
LÄHES TUNNISTAMATON MAHDOLLISUUS MENETTÄÄ on ohjelmoitu proseduraalinen fiktio, joka julkaistaan osana Teemu Ikosen toimittamaa Menetelmällisen kirjallisuuden antologiaa (Post-Oulipo ry ja MKS, 2018). Teoksen ovat kirjoittaneet Markku Eskelinen ja Maria Matinmikko, sen on graafisesti suunnitellut Kaarina Tammisto ja ohjelmoinut Marko Niemi Markku Eskelisen proseduurin pohjalta.
Totutusta poiketen teokseen ohjelmoitu proseduuri ei säätele ja rajoita kirjoittamista vaan lukemisen ja tekstin toiminnan suhdetta. Lähes tunnistamaton mahdollisuus menettää lukee lukijaansa ja siksi se miten lukija aikaansa käyttää vaikuttaa siihen mitä hänen luettavakseen valikoituu. Teoksen yksityiskohtaisempi proseduuri julkaistaan myöhemmin.
Teosta voi lukea melkein kuin kirjaa liikkumalla nuolinäppäimien (< & >) avulla eteen- ja taaksepäin, ja niin usein kuin haluaa, mutta enintään tunnin kerrallaan. Lähes tunnistamaton mahdollisuus menettää on samannimisen ohjelmoidun teossarjan ensimmäinen osa.
Lue teos täältä: http://nokturno.fi/poem/lahes-tunnistamaton-mahdollisuus-menettaa
*

IHMISKOKEITA. PROSEDURAALINEN KOLLEKTIIVIROMAANI (Mahdollisen Kirjallisuuden Seura, 2016). Yksi masterversio ja neljätoista omaa versiota.

Kirjoittajat: Jaakko Yli-Juonikas, Sinikka Vuola, Taneli Viljanen, Jarkko Tontti, Jari Tammi, Harry Salmenniemi, Marjo Niemi, Maria Matinmikko, Laura Lindstedt, Tiina Käkelä-Puumala, Martti-Tapio Kuuskoski, Juri Joensuu, Anna Helle ja Markku Eskelinen.

”Ihmiskokeissa sulautuvat toisiinsa menetelmällisen kirjallisuuden ja yhdessä kirjoittamisen perinteet, jotka ovat proosakirjallisuudessa harvoin kohdanneet toisensa. Suomalaiseen kirjallisuuteen ja suomalaisen romaanikirjallisuuden historiaan Ihmiskokeita tuokin uuden ja kiinnostavan lajityypin sekä työskentelytavan, jonka mahdollisuuksien rajoja voi kokeilla yhteistyön sääntöjä ja osallistujien määrää muuntelemalla.” Katso lisää tästä.

”Mahdollisuudet, joista MKS on kiinnostunut, eivät koske vain teosten ja tekstien muotoja ja keinoja vaan yhtä lailla lajityyppejä, teemoja, kirjallisia interventioita ja yhteisöjä. Toisin tekeminen voi kohdistua myös kirjallisuuden julkaisemiseen ja kuluttamiseen liittyviin tottumuksiin ja uskomuksiin.” http://mahdollisenkirjallisuudenseura.tumblr.com/esittely

Tilaa masterversio ja/tai jokin kirjoittajien omista versioista (osa on loppuunmyyty):

Lähetä sähköpostia osoitteeseen mks.tilaukset@gmail.com: kerro nimesi, osoitteesi ja se, minkä kirjan haluat. Saat vastausviestinä tilinumeron, jolle kirjan voi maksaa, sekä hinnan postikuluineen. Kun rahat näkyvät tilillä, kirja lähtee postiin. Kirjan hinta on 20€+postikulut.

ihmiskokeita-kannet